HISTORIIKI jatk.



Isommat työnantajat ja eri toimialat
Alusta saakka tähän päivään asti Vaasan kaupunki on ollut yksi isommista työnantajista. Tosin koko 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa työtarjonta Vaasan kaupungilta oli tavallista vähempää.
Vaasan Maanviljelysinsinööripiiri (nykyään Länsi-Suomen Ympäristökeskus) oli alussa suurehko työnantaja firmalle. Vuonna 1963 suoritettiin suuri ojitusprojekti Vedenojalla Laihialla. Vuosina 1961-62 yhtiö teki ojitustöitä Kokkolan Maanviljelysinsinööripiirille (Gamla Karleby Lantbruksingenjörsdistrikt) Jepualla. Toiminnan alussa tienparannusojitukset kunnille ja isoimmille tieosuuskunnille olivat hyviä työprojekteja. Kyläteitä parannettiin 1960-luvulla ojituksin ja levennyksin, minkä jälkeen ne luovutettiin tielaitokselle ns paikallisteinä.
Ensimmäinen vesi- ja viemärijohto urakalla rakennettiin vuonna 1966 Mustasaaren kunnalle. Kunnallistekniikka tuli sittemmin olemaan firman pääasiallisin toiminnantekijä koko 1970-luvun ja suurimman osan 1980-lukua.


Kunnallisteknillisistä töistä 60-70 % suoritettiin suomenkielisissä kunnissa, kaukaisimpina paikkakuntina Ähtäri ja Soini. Nämä työt vähenivät voimakkaasti laman iskiessä 1990-luvun alussa.
Maakaapelikanavien rakentaminen aloitettiin 1960-luvun lopulla Vaasan Puhelimelle ja tämä yhtiö on myös tänä päivänä suuri työnantaja. Myöhemmin myös Vaasan Sähköstä tuli ja se on nykyäänkin huomattava työnantaja kaapelikanava-rakennuksessa. Kaapelityöt työllistävät firmaa suurelta osin tänään.

Valtion Rautatie oli työnantajana vuosina 1977-79 kun firma rakensi kaapelikanavia Jämsän ja Jyväskylän välillä junaradan varteen sekä Jämsän ja Oriveden välillä, yhteensä n 200 km. Muutamaa vuotta myöhemmin rakennettiin n 60 km kaapelikanavaa rautatielle Haminan alueella.

Vuonna 1995 firma aloitti kaapeliauraus- ja kanavarakennustyöt Ruotsissa. Televerketille rakennettiin n 100 km kaapelikanavaa Västerbottenissa. Seuraavana vuonna Telecom Finland Oy:lle rakennettiin Jyväskylän seudulla n 200 km kaapelikanavaa.
Tielaitos on joinakin vuosina ollut suurehko työnantaja. Joitakin isompia projekteja, joita voi mainita ovat Storkors Fiskehamn Korsnäsissä (1979-1980), Rantatien ojitus ja levennys Maalahden ja Moikipään välillä sekä louhintatyöt Vaasan moottoritien pidennyksessä Vanha Vaasa - Helsingby.
Voimalaitokset ja sähkökenttäasemat sekä sähkövoimalinjat ovat myös joinakin vuosina työllistäneet firmaa tällä alueella. .

Vaasan Metsänparannuspiirille (Vasa Skogsförbättringsdistrikt) on vuosien varrella rakennettu ns metsäautoteitä yhteensä n 100 km.
Vuonna 1986 firma rakensi ensimmäisen urheilukentän kokonaisurakkana Kristiinankaupungissa. Urakka sisälsi jalkapallokentän, juoksuratoja, katsomon, tenniskenttiä, sorajalkapallokentän ja paikoitusalueet. Rakennusaika oli kolme vuotta. Tämän jälkeen yhtiö on rakentanut urheilukenttiä Koskenkorvalle, Maksamaalle, Kaskisiin, Eurajoelle ja Koivulahteen. Laman iskiessä 1990-luvun alussa urheilukenttien rakentaminen pysähtyi melkein kokonaan Suomessa koska kunnat eivät enää saaneet valtion tukea tällaisiin hankkeisiin.


Loppusanat
Veljekset Hemming Oy viettää tänä vuonna 40. toimintavuottaan maarakentajana. Edellisillä sivuilla on kuvattu yhtiön historiaa eri näkökulmista, mm firman toiminta-alueet vuosien varrella, nykyinen henkilökunta sekä entiset työntekijät, jotka ovat olleet yhtiön palveluksessa yli neljä vuotta. Mielenkiintoista lukemista on varmaankin se miten Veljekset Hemming perustettiin.

Tämän historiikin ohella, 40. juhlavuotta on myöskin huomioitu ostamalla tänä vuonna takaisin se kaivinkone, joka oli firman omistuksessa 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa. Kone on Pikku-Jussi Åkerman 200 D vuosimallia 1954 sarjanro 2151, joka on käyttökunnossa ja jota siirretään ja vedetään traktorilla Fordson Major vuosimallia 1962. Voimalähteenä kaivaessa käytetään traktorin ulosottoa ja kun tämä on kytketty "on vain pantava peli soimaan kitkakytkimellä". Sekä kaivinkone että traktori on kunnostettu alkuperäiseen kuntoon. Pikku-Jussi kaivinkone ja traktori ovat näytteillä ylänteellä yhtiön varastohallin yhteydessä Övermaalahdessa.

Historiikin kuvamateriaali yrittää valaista yhtiön eri työtapoja ja kuvat ovat firman henkilökunnan ottamia vuosien varrella. Toivon ja uskon kuvien kertovan paljon tässä historiikissa. Amatöörivalokuvaajat ovat siis ottaneet nämä kuvat, mutta itseasiassa he ovat maarakennusammattilaisia; kuvien laatu olisi voinut olla parempi mutta ne antavat välähdyksen menneiden aikojen työstä ja ihmisistä.

Katson luottavaisena tulevaisuuteen.

Henkilökunta on hyvin motivoitunut ja iskukykyinen, keski-ikä on 41,5 vuotta. Konekanta on uudenaikainen ja hyvinhoidettu ja meillä on monipuoliset lisävarusteet käytettävissä. Dun & Bradstreet luottolaitos luokitteli yrityksemme korkeimpaan luottokelpoisuusluokkaan AAA, 2762 muun suomalaisen yrityksen joukossa vuonna 1996. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen raha-asiat ovat kunnossa. Tammikussa 1998 yhtiömme sai jälleen saman AAA luokituksen.

Tänä päivänä tekninen kehitys jatkuu maarakennusalalla. Haluan väittää Veljekset Hemmingin olleen mukana tässä kehityksessä ja myöskin toimineen pienenä tienviittana muille maarakentajille, täten olemme olleet mukana kohottamassa tasoa ja laatua koko maarakennussektorilla. Meidän on silti koko ajan oltava tietoisia kehityksen jatkuvasta eteenpäin menemisestä, joka meidän kannaltamme tarkoittaa, että firmamme toiminnan kehityksen on oltava jatkuvaa

Toivon, että Teillä on tätä historiikkia lukiessa ollut antoisia hetkiä Veljekset Hemming Oy:n parissa!

Kaj I. Hemming
VD, RI

(Kirjana ISBN: 952-91-0593-2)

Sida: edellinen 1 2

 

 

Copyright Br. Hemming 2014