HISTORIIKI



Veljekset Hemmingin alku ja perustaminen
Vuonna 1952 edesmennyt Einar Hemming kävi läpi kaivinkoneenkuljettajan kurssin Närpiössä. Sen jälkeen hän toimi kuljettajana kaivinkoneyhtiölle Fant & Co sekä Malax Maskingräv. Vuonna 1955 hän osti käytetyn Pikku-Jussi vaijerikaivinkoneen ja perusti Hemming & Co grävbolag yhdessä vaasalaisen Gunnar Prostin ja isänsä Emil Hemmingin kanssa. Tämä yhtiö toimi vuoteen 1961.

Nuorempi veljeskaarti rupesi vähän myöhemmin toimimaan samalla toimialalla kuin isoveli Einar. Nuoremmat veljet Karl ja Sven ostivat vuonna 1958 käytetyn Pikku-Jussi vaijerikaivinkoneen ja aloittivat toimintansa nimellä Veljekset Hemming. Kun Hemming & Co vuonna 1961 lopetti toimintansa, molemmat yhtiöt yhdistettiin ja toiminta jatkui nimellä Veljekset Hemming. Yhdistymisen jälkeen omistajina olivat siis neljä veljestä; Einar, Karl, Sven ja Lars. Veli Karl erosi yhtiöstä vuonna 1963. Veljekset Hemming toimi Einarin, Svenin ja Larsin omistuksessa vuoteen 1988 kun vanhin veli Einar jäi eläkkeelle ja luovutti osuutensa yhtiössä Svenille ja Larsille.

Yhtiömuotoa muutettiin vuonna 1996 avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi samalla nimellä toimivaksi Ab Bröderna Hemming Veljekset Hemming Oy.

Vuoden 1998 aikana tapahtui sukupolvenvaihdos siten, että Svenin lisäksi lapset Kaj (synt.-63) ja Helena (synt.-65) ja Larsin lisäksi lapset Harry (synt.-63), Mika (synt.-68) ja André (synt.-81) saivat omistusosuudet yhtiössä.

Yhtiön konekanta vuosien varrella
Yhtiön perustettua vuonna 1958 toiminta alkoi käytetyllä traktorivetoisella vaijerikoneella Pikku-Jussi, malli Åkerman. Näitä valmisti Porvoossa lisensillä firma August Eklöf. Veljekset Hemming omisti enimmillään neljä Pikku-Jussia. Ensimmäinen vaijerikaivinkone teloilla hankittiin vuonna 1962; käytetty Roy 15 tn. Seuraavana vuonna ostettiin ensimmäinen upo-uusi Jussi-Åkerman 475 15 tn telakone, ja vuonna 1964 uusi Jussi 375 12 tn telakone.
Käytetty kivi- ja louhintakompressori, jonka voimalähteenä oli traktori, hankittiin vuonna 1965. Seuraavana vuonna ostettiin uusi Jussi 700 BR 21 tn. BR merkitsi hydraulista murtokauhaa muuten kone oli tavallinen vaijerikaivinkone. Pikku-Jussi kaivinkoneista luovuttiin ajanmyöten.

Ensimmäinen kuorma-auto tuli yhtiöön vuonna 1970, käytetty Mercedes-Benz. Samana vuonna ostettiin ensimmäinen täysin hydraulinen kaivinkone, käytetty Atlas 15 tn teloilla. Seuraavana vuonna ostettiin uusi hydraulinen pyöräalustainen kaivinkone ARA. Tästä lähtien ainoastaan hydrauliset kaivinkoneet huomioitiin hankinnoissa.
Yhtiön ensimmäinen monesta Åkerman kaivinkoneista hankittiin vuonna 1973. Kone oli valmistettu Eslövissä, Ruotsissa. Kesti vuoteen 1980 saakka ennen kuin firma kokonaan päätyi Åkerman koneisiin uushankinnoissa.

Hitachi kaivinkone tuli firmaan vuonna 1986. Firman käytössä on vuodesta 1995 myös Caterpillar merkkisiä koneita. Vuonna 1995 hankittiin viisi uutta konetta yhtiöön; kaksi Åkermannia, kaksi Caterpillaria sekä yksi Hitachi. Uusinta uutta edustaa Airmanin pieni 1,5 tn tela-alustainen minikaivinkone, joka hankittiin tänä vuonna. Tällä hetkellä firma omistaa 10 kaivinkonetta.
Porauslaitteet louhintaan modernisoitiin vuonna 1986 kun ostettiin kaksi porauslaitetta firma L.Marjamäeltä Vaasasta. Näillä laitteilla poravasaraa ohjattiin ohjauskahvoilla, mikä minimoi käsivasaran käytön. Vuonna 1991 hankittiin Dinotrac 400 S poravaunu ja vuonna 1994 Commando 300 poravaunu.

Kaapelitöitä varten firma hankki jo vuonna 1976 Dynapac-merkkisen tärykaapeliauran, jonka vetokoneena oli nelivetoinen Mercedes-Bentz-trac. Tämä uudistui vuonna 1992 kun Sahlin täryaura ja Huddig traktorikaivinkone hankittiin tähän tarkoitukseen.

Yhtiö rakensi varastohallin Viaskylään, Övermaalahteen vuonna 1975. Samalle tontille rakennettiin vuonna 1980 korjaamo uudenaikaisin varustein, jossa työkoneet, autot ja työvälineet huolletaan.

Yhtiön alkuvaiheessa kaikki konehankinnat tehtiin pääasiallisesti lainatuin rahoin. Ostot sovittiin tavallisesti osamaksulla; kone oli konemyyjän omaisuutta kunnes kaikki erät oli maksettu. Aikoina jolloin työt olivat vähissä yrityksen johdon oli monesti neuvoteltava saadakseen osamaksuerien maksut siirrettyä eteenpäin.
Myöhemmin firma alkoi käyttää pankkeja ja takaajia konehankintojen rahoitukseen, tämä oli selvästi edullisempi tapa. Omistajien omat talot ja kiinteistöt olivat kiinnitetty pankki-lainojen vakuudeksi 1970-luvun alusta vuoteen 1996 saakka, jolloin yritys muutettiin osakeyhtiöksi.

Sida: 1 2 seuraava

 

 

Copyright © Br. Hemming 2014